E tuhituhi anaka airīpoata Joel Maxwell mōōna whakaaroitēnei Matariki – he taonga te maumahara otōnamāmā, kiawhakama hanatengākau.
E mohio ana ahau, heaohuri huri tēnei. Ia tau, ia tau, kawhaiatutātouitētahiarahou, kiapanoniaitō tātouao.
Ahakoa oder tērāpanonitanga, nāterereongā taui tu mai, keitetinorerekēngā tauwhitutekau.
Hei tauira – kāoreekore, ekatakataana tātoumōtehanga oder ngākākahu 70er oder ngāmakawē70er oder ngāhūanōhoki oder ēnātautekau. Er wird dich zu Makawenuirawahere machen. Er “flackert” nunuirawa oder ngātarautehaere. Auē, te teiteitanga oder ngāhūwāhine (tānehoki, iētahiwā).
Heoi anō, er ist maumaharatangakētō kumō tauawā. Er taonga tēnei.
Weiterlesen:
* Carver, der erste Student seit 40 Jahren, wird teilnehmen, um alle Kulturen des Archway-Projekts zu feiern
* 20 Jahre Aotearoa: Rue-Jade Morgans Maori-Kultur hat ihn von seiner Kindheit, umgeben von Gangstern, zu einem Leben geführt, in dem er anderen hilft.
* 20-jährige Aotearoa: Solomama bringt Tamariki in einem Haus im Marae-Stil näher
* Vom Speisesaal in Denver zum Rotorua Museum: Wahaika ist zurück
* Stacey Morrison: Maori zu lernen ist manchmal ein Luxus
I au e tamariki ana, ihaeremāu a kotō kumāmākitātahi. Wird er es loswerden? tērāpea, Ahipara; tērāpea, TeOneroa-a-Tohe. Kāoreauitetino maumaharakiwhea.
Ko Te Larawa Tok Iwi Ki Te Taha oder Tok Marmar, Lenny Billy Robson. Nōte Hikumāua, nōte Muriwhenua. Ko Te Larawa Ano Hoki Te Ingoa oder To Maua Marae, Ki Pukepoto.
Keitemauma haratiangāhuaotetakutaimoanaitewāetumaimāuakotōkumāmākireira.
He mea paku ahauit ērāwā, engari e kawe tonu mai ana te rongo o te werai rungaitō kukāki; temāpuramai oder ngākongakonga oder teone, ich bin selten in Tamanuitera. Te totoro mai oder teringa oder tōkumāmā, kiamautōkuakeringa. Katata Tana. Toku Harikoa.
Ikitea emāuate putamaio teāhua ohemeatino nui ki tepaeta whiti. Danke! Koirāhetohorā, nunui rawa: er kotzt ia, ki te moana; er motu, Erbse, kuahaere kaukingā wāhi kēirotoite moana.
Itungū māu a kotō kumāmā, i roto i te ohorere, te miharo, te rere mai ote mana otērā to horā. Ich hoki atu ia, youtohorā, irareingāngaru, ā, kahāahauanō!
E noho tawhiti ana ahau itēnei wā – ki Te Upoko ote Ika. Kotōkuwaimarie, hemahi kairīpoataikone imōtepaetukutuku a Ding.. Heoi anō, iētahi wāka rere mai te mokemoke, kia hoki ki teraki, peka atu ai ki reira: kiawhai wāhi kite tahaoō kuwhanaunga.
Kia tu, heikō reroanō kitō kumāmāi turupā oder Rangiha ukaha.
KātahitetirohangamaiiteRangihaukaha.
Enohokauanatērāurupāirungaitetihiotētahipuke. Ina ka tu mai koe ki reira, he whārik iteāhua ote whenua ki rare, e rerea tuana kitā tahi; ki teraki, tae noa ki Te Rerenga Wairua – te mutunga oder te hiku, te timatanga oder Te Moananui-a-Kiwa.
Enohotonanangāi wierimao te Muriwhenuairungaitērāwhārikiwhenua.
I te tau 2015, imate tōkumāmā, nātekino o temate pukupuku. Ewhitungātaukuapahureakemaiitērāwā.
Kiatū patoe hoamā, ka haere tere rohes atehurion gātau.
Noreira, Itenei Matariki, Katafuna Anotekapura Okuwakaaro, Okumaumahara, Kiawaka Mahanatenga Kau, Tehinengaro, Tewairua. Ka titiro ahaukingāwhetū, ā, kakiteaanō tepīata oder temenemene oder tōkumāmā.
Kia paitātā tou Matariki.